Moi mitä kuuluu

Bonsoir ja Hyvää itsenäisyypäivää Suomeen! 

2 viikkoa joululomaan what?! Mun joulufiilis ei oo vielä ihan huipussaan, mut pikkuhiljaa... Viime aikoina on ollut paljon kaikkee kivaa tekemistä ja oon tehnyt paljon jutskuja. Käytiin kattoo mun norjalaisen sielunsiskon Annan kaa uusin Bond (tietysti ranskaksi), ollaan käyty perheen kanssa teatterissa, oon pyörinyt liikaa kaupungilla (tosin en oo ostellut paljon mitään), ahdistunut joululahjoista, "tilannut" joululahjoja hosteille suomiperheeltä, panikoitunut ajankulusta, ottanut rennosti koulussa, saanut taas kommenttia mun konseptin (väärin)käytöstä, alkanut tykkäämään historiasta (pääasiassa opettajan omalaatuisuuden takia), hengaillut kavereiden kanssa, miettinyt liikaa mun tulevaisuutta, kuunnellut läpi purposen liian monta kertaa, pystyttänyt ja koristellut joulukuusen, babysitannu, tehnyt Ranskan YO harjotuskokeen (preli..?) ja nauttinut Ranskasta!

Vaikka ois kuinka huono päivä, niin kyllä mä täällä tykkään ihan hirmuisesti olla. Mun hostperheen piti olla vain saapumisperhe, mutta he päättivät pitää mut täällä loppuun asti (en tiedä oonko jo kertonut) enkä vois olla onnellisempi! Alusta asti on sujunut tosi hyvin ja mulla on kotoisa olo täällä. Onhan Tours kuitenkin mun toinen koti. Rakastan sitä kun ranskan puhuminen onnistuu jo melko sujuvasti. Verbit taipuu ja uudet opitut sanat painuu mieleen helposti. Samalla huomaan et englannin puhuminen on jo hankalampaa, suomi on aika sönkköä ja ruotsista en muista lähes mitään. Espanja on ihan järkyttävää jo pelkästään siksi, että muut on pari vuotta edellä, mut myös siks, että mulla ei oo mielessä muuta kuin ranskaa. Välillä väsyneenä mun suusta tulee sellasta siansaksaa et huhhuh. 

Ootan tosi paljon joululomaa, koska tiedossa on kaikkea kivaa tekemistä. Ollaan joulu perheen ja hostmummin kanssa Toursissa, mutta joulun jälkeen lähdetään jatkamaan joulunpyhiä Bretagneen hostfaijan sukulaisille. Ja koska tänne on aika epätodennäköistä odottaa lunta tai räntäloska kombinaatioo, niin ulkonakin pystyy jutskaa kaikkee. 

Uuteen viikkoon hyvillä fiiliksillä, vaikka tämäkin sunnuntai on ollut yhtä tunteiden vuoritorataa. Alkuviikon missio on käydä lataamassa vihdoin mun prepaid-kortti, että mun ranskanumero alkais taas toimimaan, keskiviikkona on taas tyttöjen action päivä joten suuntaan silloin zumbaamaan ja step-abdoilemaan ja yritän lähettää joulukortit Suomeen (konkreettiset joululahjat Suomeen taidan skipata, koska hinnat on aika suolaiset).

Tällasta tällä kertaa ja ainiin pakko jakaa kirjavinkki! Ekat kaks kirjaa varmaa vuoteen mitkä oon lukenut ihan vapaaehtoisesti heh.. 

Kyseessä ranskalainen kirjailija Eric-Emmanuel Schmitt ja hänen teokset "Oscar ja Roosamamma" & "Herra Ibrahim ja koraanin kukat". Ite luin suomeksi, koska sain ne lainaan yhdeltä ranskalais-suomalaiselta hostien ystävien ystävältä, mutta alkuperäisteokset tietysti ranskaksi. Tosi helppoa ja kevyttä luettavaa, suosittelen! Molemmissa on taustalla diippi tarina, mut ei oo mitenkään raskasta lukee, tykkäsin tosi paljon.