maanantai 21. joulukuuta 2015

Onnellinen

Joulun aikaan yleensä alkaa muistelemaan mistä on kiitollinen ja mitä kaikkea siistiä onkaan kuluneen vuoden aikana ehtinyt tapahtua. Mulle vuosi 2015 on ollut kunnon sekasorto sekä hyvässä, että pahassa. Tähän vuoteen on sisältynyt paljon paljon naurua, iloa, hymyjä, uusia tuttavuuksia, onnellisuutta ja kiitollisuutta. Tähän vuoteen on mahtunut myös hetkiä, jolloin olen kokenut, etten oo täysin tyytyväinen, itkua, surua, vihaa ja ärsyyntyneisyyttä. 
Erityisen kiitollinen oon näistä viimeisestä 4kk, mitä oon täällä Ranskassa viettänyt. Tää oli vähän niinkun uus alku mulle. Sai alottaa ihan puhtaalta pöydältä. Toinen chance uudessa lukiossa, uusien kavereiden ja uuden perheen kanssa. Ei tää oo aina ollut helppoa, mutta todellakin jokaisen itkun ja hampaankiristyksen arvoista. Tällä hetkellä oon super onnellinen täällä. En vaihtaisi pois päivääkään, jokainen päivä on opettanut ja kasvattanut mua. Vaikka mun vaihtovuosi ei ole vielä ihan puolessa välissäkään, niin voin sanoa, että kun mä heinäkuun 1. Päivänä ländään Helsinki-Vantaalle, niin suomen maalle astelee ihan uusi tyttö. Tän vuoden jälkeen osaan arvostaa pienempiäkin asioita uudella tavalla, ajatella muiden etuja vielä vähän enemmän kun omiani ja kertoa läheisille vielä useemmin kuinka tärkeitä ne on. Sain lauantaina mun kavereilta kasan kirjeitä, jotka jokainen mun paras kaveri oli kirjoittanut. Noh, kyllähän siinä itku tuli niitä lukiessa, mutta samalla ihan jäätävä kiitollisuus. Kai mä jotain hyvää oon tehnyt tässä elämässä, kun mulla on noin ihania ihmisiä ympärillä. Ei mua oo unohdettu Suomessa, sinne mä kuulun, mut tällä hetkellä mun koti on täällä ja siitä mä oon ihan super kiitollinen. En malta odottaa joulun viettoa mun maailman parhaan host-perheen kanssa. En tiedä miten voin ikinä kiittää näitä ihmisiä, että he on ottanut mut niin avoimesti ja sydämellisesti vastaan heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Huhhuh, mikä romaani, mut must nyt vaan tuntu, et täytyy kirjoitella vähän fiiliksiä. 
Tein tänään joulutorttuja vähän huonolla menestyksellä, mut melkein sama maku oli kuitenkin, vaikka ulkonäkö olikin vähän kyseenalainen... Toiseksi jälkiruuaksi tein tiikerikakun, jonka teko suju täydellisestI siihen asti kunnes unohdin sen uuniin...noh vähän se oli palanut, mut toivottavasti sisältä iha hyvä!
Torstaina onkin sitten jo "jouluaatto", eli ranskiksille ensimmäinen päivä joulunvietosta. Mennään illalla messuun ja sitten syödään, paljon. Lahjat avataan perinteiden mukaan 25. Päivän aamuna. Joulun jälkeen lähdetään Rennesiin mun hostiskän sukulaisille jatkamaan joulun viettoa. Loppulomaksi mulla on vielä kaikkia kivoja suunnitelmia!
Nyt haluun toivottaa kaikille ihan super hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta 2016! Isot halit & bisous kaikille läheisille, ootte hirmu rakkaita! Viettäkää hyvä joulu ja syökää paljon kinkkua...
Je vais vous tous souhaiter très joyeux noël et les bonnes fêtes profitez bien de le temps en famille et soyez heureux, le noël est le temps de la joie!

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Exchangers do it better
















Moikka!
Heitin nää kuvat nyt hetken mielijohteesta tänne ja päätin tulla kertomaan teille mun viime viikonlopusta! Tässä samalla välttelen matikan kokeeseen kertaamista, mut ei niin välii! Mun hyvä kaveri Bobi tuli torstai aamuna Toursiin. Hän asuu ite pienemmässä kaupungissa about tunnin päässä Toursista (on siis vuoden täällä vaihdossa )tuli tänne pariksi päiväksi tekemään kielikoetta jatko-opiskeluja varten. Tehtiin vaikka mitä kivaa ja spontaania ja mäkin, joka luulin et tunnen Toursin ihan kokonaan löysin itteni ihan uusista ympäristöstä turistina räpsimässä kuvia. Käytiin tsekkaamassa Toursin päänähtävydet eli katedraali, keskusta, St Martinin alue, musée des beaux arts, katedraali, Toursin linna (jonka olemassaolosta en edes tiennyt), tours nord eli toinen puoli Loire-jokea. Käytiin myös super spontaanisti luistelemassa Nationalen ulkojäällä, joka on ihanan tunnelmainen. Käytiin myös tsekkaamassa Toursin joulutorit ja ostettiin churrot messiin. Ihania käsintehtyjä juttuja (ei niin ihanilla hinnoilla). Noina parina päivänä oli super kylmä. Siis ihan oikeesti vannon ensi talvi Suomessa tulee olemaan varmasti vaikee, koska täällä +5 tuntuu -10, koska en enää muista miltä kunnon talvi tuntuu. Bobi siis asu meillä noi pari päivää ja oli ihan super kivaa! Onneks nähdään jo viimeistään tammikuussa, kun meillä on seuraava yfu tapaaminen :-) 
À bientôt et bisous!
-Anniina
PS. Tuolla Toursin linnassa oli ihan tosi kiinnostava näyttely 2. Maailmansodasta ja sit sellainen modernin taiteen näyttely, Joka muistutti vähän Jani Leinosen tottelemattomuuskoulu näyttelyä, josta oon nähnyt kuvia ja mikä mua harmitti, et missasin, mut ei hätää näin ranska-version kind of siitä!

sunnuntai 6. joulukuuta 2015

Moi mitä kuuluu

Bonsoir ja Hyvää itsenäisyypäivää Suomeen! 

2 viikkoa joululomaan what?! Mun joulufiilis ei oo vielä ihan huipussaan, mut pikkuhiljaa... Viime aikoina on ollut paljon kaikkee kivaa tekemistä ja oon tehnyt paljon jutskuja. Käytiin kattoo mun norjalaisen sielunsiskon Annan kaa uusin Bond (tietysti ranskaksi), ollaan käyty perheen kanssa teatterissa, oon pyörinyt liikaa kaupungilla (tosin en oo ostellut paljon mitään), ahdistunut joululahjoista, "tilannut" joululahjoja hosteille suomiperheeltä, panikoitunut ajankulusta, ottanut rennosti koulussa, saanut taas kommenttia mun konseptin (väärin)käytöstä, alkanut tykkäämään historiasta (pääasiassa opettajan omalaatuisuuden takia), hengaillut kavereiden kanssa, miettinyt liikaa mun tulevaisuutta, kuunnellut läpi purposen liian monta kertaa, pystyttänyt ja koristellut joulukuusen, babysitannu, tehnyt Ranskan YO harjotuskokeen (preli..?) ja nauttinut Ranskasta!

Vaikka ois kuinka huono päivä, niin kyllä mä täällä tykkään ihan hirmuisesti olla. Mun hostperheen piti olla vain saapumisperhe, mutta he päättivät pitää mut täällä loppuun asti (en tiedä oonko jo kertonut) enkä vois olla onnellisempi! Alusta asti on sujunut tosi hyvin ja mulla on kotoisa olo täällä. Onhan Tours kuitenkin mun toinen koti. Rakastan sitä kun ranskan puhuminen onnistuu jo melko sujuvasti. Verbit taipuu ja uudet opitut sanat painuu mieleen helposti. Samalla huomaan et englannin puhuminen on jo hankalampaa, suomi on aika sönkköä ja ruotsista en muista lähes mitään. Espanja on ihan järkyttävää jo pelkästään siksi, että muut on pari vuotta edellä, mut myös siks, että mulla ei oo mielessä muuta kuin ranskaa. Välillä väsyneenä mun suusta tulee sellasta siansaksaa et huhhuh. 

Ootan tosi paljon joululomaa, koska tiedossa on kaikkea kivaa tekemistä. Ollaan joulu perheen ja hostmummin kanssa Toursissa, mutta joulun jälkeen lähdetään jatkamaan joulunpyhiä Bretagneen hostfaijan sukulaisille. Ja koska tänne on aika epätodennäköistä odottaa lunta tai räntäloska kombinaatioo, niin ulkonakin pystyy jutskaa kaikkee. 

Uuteen viikkoon hyvillä fiiliksillä, vaikka tämäkin sunnuntai on ollut yhtä tunteiden vuoritorataa. Alkuviikon missio on käydä lataamassa vihdoin mun prepaid-kortti, että mun ranskanumero alkais taas toimimaan, keskiviikkona on taas tyttöjen action päivä joten suuntaan silloin zumbaamaan ja step-abdoilemaan ja yritän lähettää joulukortit Suomeen (konkreettiset joululahjat Suomeen taidan skipata, koska hinnat on aika suolaiset).

Tällasta tällä kertaa ja ainiin pakko jakaa kirjavinkki! Ekat kaks kirjaa varmaa vuoteen mitkä oon lukenut ihan vapaaehtoisesti heh.. 
Kyseessä ranskalainen kirjailija Eric-Emmanuel Schmitt ja hänen teokset "Oscar ja Roosamamma" & "Herra Ibrahim ja koraanin kukat". Ite luin suomeksi, koska sain ne lainaan yhdeltä ranskalais-suomalaiselta hostien ystävien ystävältä, mutta alkuperäisteokset tietysti ranskaksi. Tosi helppoa ja kevyttä luettavaa, suosittelen! Molemmissa on taustalla diippi tarina, mut ei oo mitenkään raskasta lukee, tykkäsin tosi paljon.



keskiviikko 2. joulukuuta 2015

Past weeks (?)

Moikka!
Sekasin kännykkää ja löysin (ehkä vähän turhia) kuvia, Kotka oon ottanu viime viikkojen aikana ajatellen, että laitan nää blogiin...noh niitä on vähän kertynyt ja ajattelin nyt heittää ne tänne. Monet mun kaverit ja tutut on kyselly kuvien perään ja millaista arki on täällä. Tässä on pretty much kaikki kuvat ihan arkipäivinä räpsittyjä, nothing special just my life in pics hehe 
Palataan viikonloppuna viimeistään kuulumispostauksen kanssa! 

1. Hyi meillä oli perjantaina kanttiinissa jänistä ja rauskua... Ite söin sitä rauskua ja sain myöhemmin vast tietää, että se oli rauskua ja järkytyin vähän / 2. Palmut korjataan pois hopeisten kuusien tieltä, vähän jännä fiilis kun ulkona paistaa aurinko ja mittari näyttää +15 parhaimmillaan, mutta kyllä se joulufiilis vielä tulee! (Toivottavasti) / 3. 4,5€ pasta carbonara viime lauantain, kun vietettiin Annan kanssa kunnon tyttöjenpäivä / 4. Pappamopo vuokraamo :D 

1. Myöhäinen aamupala mun ja Annan toiselta shoppailupäivältä / 2. Ollaan käyty liian monta kertaa hakemassa lounaat koulukavereiden kanssa grignotiinista, mut se on vaan niin hyvä ja halpa! /
3. Keräämässä voimia shoppailuun / 4. Perjantai 13. Kynttilät

1. Kerran eksyttiin kavereiden kanssa lounaalle mäkkäriin (such french) ps. Täällä mäkkäri on iha törkeen kallis?! Mut paikalliset nuoret fiilaa tosi paljon ja se on cool mesta / 2. Toursin päärautatieasemalla on tollai julkinen piano, mitä kuka tahansa voi mennä soittamaan super cool ! / 3. Skype kavereiden kaa on aina yhtä hulvatonta XD❤️ / 4. Nää on mun elämä täällä oikeesti! Noi on sellaisia pieniä smoothien tapasia (vauvanruokia) joita monet nuoret vetää tuntien välissä koulussa jos on pitkä päivä ja tykkään itekki ! Ja semi terveellisiä, koska meillä on ainakin sokerittomia, jotka maistuu lähinnä omenasoseelle, mut hyvää!


1. Sain yllätyspaketin suomesta! Mummo ja vaari lähetti "ruista ranteeseen" - paketti ruishapankorppuja / 2. Oltiin pikkusiskon kanssa taas puistossa ja löydettiin sika siisti bambumetsä / 3. Maanantain TPE tunnit klo 16-18 voi käyttää myös yo asun suunnitteluun... / 4. Neljäs kuukausi täällä alkoi viikko sitten...!

À bientôt!
-Anniina 

keskiviikko 25. marraskuuta 2015

Bretagne through my phone

Kännykällä räpsittyjä kuvia vielä Bretagnesta  (sori tää on jo 3 postaus samasta aiheesta ja viel yks tulossa mut kohta tulee taas normi kuulumisia...)












Saint-Malo

Saint-Malo oli upea. Meri oli upea. Vanha kaupunki oli niin kaunis ja ihmiset oli niin ystävällisiä. Rakkautta ensisilmäyksellä koko paikka. Tunnelma oli suoraan kuin jostain Välimeren kaupungista paitsi, että aurinkoa ei ollut ihan niin paljon eikä lämpötila muutenkaan noussut kovin korkealle. Nautin silti jokaisesta päivästä. Se tunne, kun voi lähteä aamulla lenkille meren rantaan ja ihan konkreettisesti meren pohjaan (vuorovesi!) juoksemaan on ihan super siisti. Samalle rannalle palatessa illalla aallot lyö yli muurien ja roiskii vettä rantabulevardilla kävelevien ihmisten päälle. Tolla rannalla olisi niin upeeta asua, mutta talojen hinnat alkaa kuulemma siitä kymmenestä miljoonasta... 
Pelkästään meren näkeminen joka ikinen päivä sai mun hymyn korviin. Tapasin paljon uusia ihmisiä (taas) ja tajusin taas ties kuinka monennen kerran kuinka onnekas ja onnellinen mä oon täällä. Jokainen päivä on uusi seikkailu hyvien ja huonojen puoliensa kanssa. 
Monet asiat on epävarmoja tässä elämässä, mutta sen tiedän, että Saint-Maloon mä palaan vielä. 




Ekat kuvat on ennen Saint-Maloa, kun pysähdyttiin sellasella näköalapaikalla, josta näkee koko meren hyvin ja pysty kiipeilee noilla kallioilla. Totta kai munkin sisäinen apina heräs ja kirmasin siellä mun siskon ja veljen perässä kiipeillen mun mekossa ja bootseissa 

Mun hostit on ihan parhaita, kun ne haluu näyttää mulle kaikkee uutta ja hienoo. Tääki oli vaan joku random beachi meijän matkan varrella "Anniina haluatko käydä ottaa kuvia tuolla"

Ekaa kertaa rannalla iha järkyttävä sää, mut iloinen suomituristi kameran kanssa (joka kastu aika pahasti ku alko sataa iha kaatamalla)

Seuraavina päivinä aurinko paistoin sitten ihan kunnolla (tässä näette laskuveden, eli meren pohjassa voi ihan hyvin kävellä)


Eiks näytäkkin vähän Kaivarin rannalta?!








Näissä vikoissa kuvissa nousuveden alkua...

Tällaista tänään! À bientôt!

-Anniina